Turvekatto

Turvekatto sopii suomalaiseen maisemaan 

Turvekatto sopii kauniin ulkonäkönsä vuoksi hyvin suomalaiseen maisemaan. Oikein toteutettuna rakenne on tiivis, kestävä ja äänetön vesikate. Hirsirakenteinen huvila, saunarakennus järven rannalla tai vapaa-ajanasunto luonnon helmassa saa turvekatosta näyttävän kruunun suojakseen. 

Turvekatto on paksuutensa ja huokoisuutensa vuoksi hyvä lämmönvaihteluiden tasaaja, joten alapuolisissa tiloissa nopeat säänvaihtelut sekä yö- ja päivälämpötilojen erot eivät tunnu kovin nopeasti. 

Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettujen tai edes satunnaisesti kylmillä ilmoilla lämmitettävien rakennusten sekä saunarakennusten yläpohjarakenteet on eristettävä ja tuuletettava oikein. Suositeltava tuuletusrako on vähintään 100 mm. Alaräystäillä pitää olla tuuletuksen korvausilma-aukot ja harjalla riittävät poistoaukot. 

Tuuletusilman pitää päästä liikkumaan katon alla myös harjan suuntaisesti. Kattotuolien ja aluslaudoituksen mitoituksessa tulee ottaa huomioon katon paino, mikä varsinkin märkänä on melko suuri. Alusrakenteet suojataan vedeneristyksellä, mutta reunarakenteissa (räystäät) turpeen ja maa-aineksen valumisen estävät puurakenteet tulee suojata kosteudelta ja olla hyvin lahosuojattuja. 

Räystäillä turvekerroksia tukemassa voidaan käyttää esim. halkaistuja hirsiä tai sahattuja lankkuja. Räystäshirsien tuet voidaan tehdä sahatavarasta, mutta erityistä ilmettä saa rakenteeseen, jos käytetään luonnosta haettuja käyriä oksia tai juurien osia. Räystäshirsien tai -lankkujen turpeenpuoleiset reunat on syytä suojata kosteudelta kermi- tai sokkelilevykaistoilla. Tällöin on myös varmistuttava siitä, että tukien alareunan ja katon vedeneristeen väliin jää riittävä rako veden poistumista varten. 

Mikäli lämmöneristeet asennetaan kattotuolien väliin, tehdään harjalle harjan suuntainen tuuletuskanava. Ilma poistetaan kanavan päistä tai alipainetuulettimilla.

Turvekaton sopivin kaltevuus on 1:3–1:10. Jyrkemmissä katoissa kuin 1:3 tulee ongelmaksi turpeen pysyminen valumatta katolla (valumista voidaan estää esim. puisella ritilällä turpeen alla tai seassa) ja mahdollisen salaojitussingelin valuminen työn aikana alaräystäälle. Loivemmilla katoilla kuin 1:10 turvekatto ei juurikaan näy, paitsi jos maasto-olosuhteet ovat suotuisat. Teknisesti minimikaltevuus on 1:80. Tuuletusraon pitää olla sitä suurempi, mitä loivempi katto on, koska loivalla katolla tuuletus ei toimi painovoimaisesti yhtä hyvin kuin jyrkällä katolla. 

Vedeneristeinä turvekaton alla käytetään SBS-kumibitumikermejä. Yksinkertaisin vaihtoehto on käyttää itseliimautuvia Katepal Parvekekermejä. Parveke Aluskermi (TL2) ja Parveke Pintakermi (TL2) muodostavat VE80-käyttöluokan vedeneristyksen ilman tulitöitä (ks. kuva työtapa 1). 

Mikäli eristystyön tekijällä on voimassaoleva tulityökortti, voidaan eristeinä käyttää myös ammattituotteita, esimerkiksi hitsattavia Katepal-kumibitumikermejä (ks. kuva työtapa 2). 

Työtavassa 2 aluskerminä TL2-luokan kermi: K-MS 170/3000, K-TMS 170/3300 tai K-MS 170/4000 riippuen katon alusmateriaalista ja työmenetelmän valinnasta.

Pintakerminä työtavassa 2 aina TL2-luokan kermi, yleensä juurisuojakermi Antiroot TL2, joka estää juurien kasvun vedeneristyskerroksen läpi.

Vedeneristyksen päällä pitää olla juurenesto- ja salaojituskerros. Se hoidetaan helpoimmin asentamalla nystyräpintainen Katepal Sokkelilevy kermien päälle nystyrät alaspäin. Sokkelilevy korvaa aiemmin yleisesti käytetyt alumiinieristyskermin + singelin + suodatinkankaan. Sokkelilevyjen nystyröiden tulee olla vähintään 10 mm korkeat. 

Turpeeksi soveltuu kevyt metsäturve, esim. kanerva- tai mustikkaturve, joka irrotetaan n. 40 x 40 cm kokoisina levyinä ja kuljetetaan juuripuolet vastakkain. Raskaampi peltoturve on myös käyttökelpoista ja irrottaminen tehdään 30-40 cm leveinä pitkinä suikaleina ja ne kääritään rullalle kuljetuksen ajaksi. 

Turve asetetaan katolle yleensä kahdessa kerroksessa, joista alempi tulee ylösalaisin. Jos valmista kasvavaa turvetta ei ole saatavilla, voidaan katolle kasvattaa nurmikko kylvämällä siemenet kasvuturpeen päälle levitetylle kevyelle ruokamultakerrokselle.